Viimeaikaisia kirjoituksia:

  1. Talvisodan sytyttyä lähes puoli miljoonaa karjalaista evakuoitiin ja sijoitettiin turvallisempiin oloihin. Jatkosodan alettua menestyksellisesti monet evakot palasivat koteihinsa. Kaasalaisen perhe vpl Pyhäjärveltä oli sijoitettuna äitini kotitaloon Kuortaneelle. Heidän kirjeensä Karjalaan paluun jälkeen ovat säilyneet ja kirjoitukseni perustuu niihin. Teksti on julkaistu vpl Pyhäjärvi -lehdessä 2017. Olen täydentänyt sitä parilla huomiolla tätini päiväkirjan löytymisen jälkeen: Evakkojen elämää vpl Pyhäjärvellä 1941-1944.
  2. Enoni kirjoittivat rintamalta kotiin Kuortaneelle 1939-1944 useita kirjeitä, jotka ovat säilyneet. Niistä selviää kiinnostavalla tavalla sodankäynnin arkipäivä ja mielialat. "On tämä outoa, kun ei kuulu pauketta, jota on kolmatta kuukautta kuunnellu." ..."minä sanon suoraan, että ryssät tappeloo ja panevat lujempaa vastahan kun siellä luullaankaan"... "Suomen herrat ovat kaikkinensa liian innokkaita painamaan ryssän maalle, ja kuitenkin Saksan aseet ratkaisevat sodan, Suomi ei vaikuta siinä mitään."
    Näiden kirjeiden kokoelmasta on julkaistu lyhyempi versio Kuurtanes-Seuran Joulussa 2016. Sen jälkeen löytyi lisää kirjeitä, laajempi teksti on tiedostossa Kenttäpostia.

  3. Kanava-lehdessä oli avohakkuita puolustava laaja artikkeli numerossa 5/2018. Lyhyt kommenttini siihen julkaistiin seuraavassa numerossa: Jatkuva kasvatus ja laatupuu.

  4. Sota-ajan arkipäivää -artikkelissa on yhdistetty tietoja tätini pitämästä päiväkirjasta, enojeni kirjeistä rintamalta ja siirtolaisten kirjeistä rintaman tuntumasta Viipurinläänin Pyhäjärveltä. Näin syntyy näkymä tammikuuhun 1943, syyskuuhun 1943, toukokuuhun 1944 ja kesäkuuhun 1944. Lisäksi kuvataan jatkosodan alkua Yrjö Vasaman kirjan "Lapualta Laatokalle" perusteella.
  5. Suomi vuonna 1868 - kirjoituksessa on yhteenveto Euroopan viimeisestä rauhanaikaisesta nälänhädästä, joka koetteli pahiten Suomea. Viime aikoina nälkävuodet ovat kiinnostaneet historian tutkijoita, ja heidän esityksensä saivat minunkin mielenkiintoni heräämään. 70 000 suomalaista kuoli tauteihin ja nälkään kahdeksan kuukauden aikana vuonna 1868.
  6. Nälkävuodet 1866-1868 Kuortaneella - kirjoituksessa on katsaus nälkävuosien kuolemiin Etelä-Pohjanmaalla ja erityisesti Kuortaneella. Alunperin läksin etsimään vastausta kysymykseen, kuoltiinko Kuortaneellakin nälkään. Vastaus oli, että ehkä ei nälkään, mutta tautiepidemiat kulkivat sielläkin. Yksi seurauksia oli, että kansakoulun rakentaminen siirtyi reippaasti.
  7. Kuortaneen huutokaupat 1793-1914 -kirjoituksessa on koottu yhteenvedot 25 huutokaupasta. Vanhat huutokauppapöytäkirjat ovat mielenkiintoista luettavaa: niissä on lueteltu myyty tavara, maksettu hinta ja ostaja titteleineen. Kolmea eri valuuttaakin ehdittiin käyttämään 1800-luvun kuluessa.
  8. Tervatalonpojan perintö 1778. Kirjoituksessa esitellään Porkkusahon isännän kuoleman jälkeistä perukirjaa ja perinnönjakoa. Ylivoimaisesti arvokkain omaisuus oli myymättömät 77 tynnyriä tervaa. Lopussa on perukirjan suomennos.
  9. Talonpoikien tavarat 1800-luvulla liitttyy edellisten kirjoitusten aihepiiriin ja keskittyy 1800-lukuun. Perunan, kivinavetoiden ja kahvin vuosisataa selvitetään perukirjojen perusteella. Yhden vuosisadan kuluessa ehti olla käytössä kolme eri valuuttaa ja kaksi kieltä, käsialoista puhumattakaan. Kaikki perukirjat olivat käsin kirjoitettuja.
  10. Pandemian ensimmäinen aalto Suomessa 14.6.2020 asti eläkeläisen näkökulmasta löytyy tiedostosta Koronaviruspäiväkirja I
  11. Pandemian kehittyminen heinäkuusta joulukuuhun 2020 eläkeläisen näkökulmasta.
  12. Pandemian kehittyminen vuonna 2021. Tähän päättyy koronakatsausten sarja.
  13. Arjen päiväkirja loppuvuonna 2021.
  14. Tätini jäämistöstä löytyi Kuortaneen maamiesseuran naisosaston kuitit vuosilta 1927-1946. Olen kirjoittanut niiden perusteella yhteenvedon Maamiesseuran naisosaston toiminta Ruonalla.
  15. Kuortaneen Kokkilan suvusta kirjoitin jutun vuoden 2020 Kuurtanes-Seuran Jouluun. Sen jälkeen olen yrittänyt selvittää talojen rakentamisen aikoja ja miten yhdestä rakennuksesta vuonna 1830 on jakauduttu neljään taloon 1860. Juttu sisältää historiallista faktaa ja spekulointia. Päivitetty Matti Syrjälän osalta 29.11.2021.
  16. Nimismiehen ilmestyminen talomarkkinoille ja asumaan maaseudulle on aiheuttanut vipinää talokaupassa. Kuortaneella Takala oli ensimmäisten nimismiesten asunto vuodesta 1777 alkaen. Nimismiesten talot osa1.
  17. Nimismies asui Maunukselassa 1800-luvun puolivälissä. Nimismiesten talot osa 2.
  18. Matti Eljaksenpoika Syrjälä oli kolmen talon isäntä mutta kuoli itsellisenä 1899.
  19. Omia ajatuksia vanhuudesta.
  20. Ukrainan historiaa 3000 vuoden ajalta. Sattuneesta syystä kiinnostuin tästä.
  21. Neuvostoliiton loppu. Yhteenveto Gaidarin kirjasta imperiumin tuhosta.
  22. Talouskasvun rajat ovat tulleet vastaan.
  23. Suomen kapinat ja itsenäisyys.
  24. Aikamatka Ruonankylälle vuonna 1861. Tämä on julkaistu Kuurtanes-Seuran joulussa 2022.
  25. Päiväkirja Putinin sodan ensimmäinen vuosi.
  26. Päiväkirja Putinin sodan toinen vuosi.
  27. Päiväkirja Putinin sodan kolmas ja neljäs vuosi.
  28. Venäjän fantasiahistoria ja nykypäivä.
  29. Ruotsin historian pitkä oppimäärä, 13 s, ja kuriositeettina kaksi Microsoftin tekoälyn Copilotin siitä tekemää yhteenvetoa 1 ja 2. Olivat ensimmäiset kokeiluni sillä. Kirjoitus perustuu 800-sivuiseen kirjaan Ruotsin historia.
  30. Lautamies Heikki Maunuksela 1700-luvulla.